lauantai 30. huhtikuuta 2016

Elämää, ennustuksia


Kalenteri on kevätmielellä: Vappu lähestyy, pian sen jälkeen äitien ja uusien ylioppilaiden merkkipäivät. Onko säiden haltija juonessa mukana: pitääkö koleus ja kosteus kansalaiset keväälläkin toppatakkeihin ja pipoihin sonnustautuneina?

Jos ennustaa, että Vappuna juhlitaan kesätakeissa ja hellemekoissa, leimautuu joko parantumattomaksi optimistiksi tai menestyksestä haaveilevaksi vaatekauppiaaksi.  
Jos ennustaa, että Vappuna sataa räntää ja yöllä pakastuu, on vain surkea kynäilijä, joka ei keksi edes ilmiselvästi huvittavasta aiheesta mitään omintakeista.

Aamuteeveen sääennusteista olen katsellut Afrikan suuntaa: Khartumissa olisi tarjolla häkellyttävän vakaa ja ennustettava ilmasto. Suurimman osan vuodesta noin neljäkymmentä plus, kylmimmilläänkin kolmenkymmenen lämpöasteen paikkeilla. Jos pääsisin - tai mieluumminkin joutuisin - sinne, tuskin pitkään kestäisin ilmanalaa. Mutta että täällä aamusää on aina eri juttu kuin kalenterin lukemat… Onneksi almanakka ei enää ennusta säitä, vaan meteorologi.


Arki on sarja erilaisia ennusteita ja etukäteisarvioita. niistä iso osa on kotikutoisia.
Kun perheessä on kasvuikäisiä, ruoan ja juoman menekki oli helppo arvioida: kaikki menee, kaikki kuluu. Maito ei ehdi hapantua ja arkisämpylöitä on hyödyllistä tehdä iso annos kerralla. Ensimmäinen pellillinen menee nuorisolle jo ennen ateriaa, ihan vaan maistellessa.

Kun pääluku supistuu kahteen, vaikka ei edes niin kovin pieniruokaiseen eläkeläiseen, leivän kulutus vähenee radikaalisti. Määrä, joka ennen humahti parissa päivässä, riittää ja riittää ja kuivuu ja koppuroituu ja riittää ja niin edelleen.
Maitoa ei voi varata tarpeeksi vähän, mutta onneksi on pannukakku. Vanhenemisuhan alla sinnittelevästä tölkillisestä voi aina turauttaa pannarin ja sitten voi ihmetellä, miten pannarin paljouden kanssa toimitaan. Ennen kaikki hupeni kerralla ja vauhdikkaasti, nyt riittää ja riittää. Sitäkin.

Kauppojen aukiolon vapautumisesta en vanhana äitinä vielä osaa olla kauhean huolissani. Muistan ajan, jolloin oli iloinen asia oli pyöräillä sunnuntai-iltana, mökiltä paluun jälkeen, kauppaan ja hakea jääkaappiin täydennystä. Vaikka pöperöitä olisi viikonlopuksi varannut kuinka, kaikki kuluivat. Ulkoilma, järvessä polskuttelu ja metsäleikit saivat sapuskan maistumaan.

Ennustan, tai oikeastaan esitän valistuneen arvauksen, että eräänä päivänä kauppiaat huomaavat, että vapaat aukioloajat eivät tarkoitakaan ehdotonta pakkoa pitää puoti auki yötä myöten. Vapaa aukioloaika voi merkitä myös sitä, että hiljaisena aikana ovet saavat olla kiinni. Samalla vapaa aukioloaika voi jopa merkitä erilaisten automaatioon perustuvien ratkaisujen yleistymistä. Mitä, miten ja milloin, sitä en osaa ennustaa. Mutta ehkä tulevaisuuden kaupassa on miehittämätön kassa, kun lähes kaikki muu henkilökunta on jo minimoitu. Ainoa varmasti ennustettava asia taitaa olla, että muutos, mikä tahansa muutos, tuo vanavedessään melkoisen porun ja kalabaliikin.

Muutos tarkoittaa yleensä aina sitä, että asiat muuttuvat, erilaisiksi. Sekin riski kannattaa ottaa, että muutos vie parempaan. Joskus se on jopa ennustettavaa.

Meitä ohjataan ennusteilla. Maitotölkin koko tai jauhopussin suuruus perustuu paitsi mittausoppiin, myös jossain tehtyyn ennusteeseen siitä, kuinka paljon yhden jääkaapin ympärillä elävät ihmiset kuluttavat ja kuinka kauan tölkin sisällön pitää riittää tai kuinka kauan se voi riittää, laadun kärsimättä. Yleensä ennustaja on optimisti, joka arvioi kulutuksen yläkanttiin. Kyllä ne varmaan tuonkin pakkauksen jaksavat tyhjentää.

Muistan, millainen ilonaihe perheen ensimmäinen jääkaappi oli. Tiedän, että keskivertosinkullakin on paljon enemmän ja tehokkaampaa kylmäsäilytystilaa keittiössään kuin äidilläni ruuhkavuosinaan. Silti. Kaikkea ei haluaisi säilöä.


Ennuste siitä, että kotitaloudet koko ajan pienenevät tai ymmärrys siitä, että yksin tai kaksin elävät aikuiset eivät halua tehdä pitemmän kaavan mukaan kaikkia huushollin huoltopuuhia, alkaa näkyä tarjonnassa, mutta viiveellä.


Otsikkokuvassa Sammatin herkullisen tuoreita vappuleivonnaisia. 
Katoavat parempiin suihin nopeammin kuin kukaan ehtii blogia lukea!
Tämä ennustus toteutuu varmasti! 


Hauskaa Vappua! 


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos taas rentouttavasta jutustelusta. Mukava tulla aina tänne.

-vivian-

Sanataito kirjoitti...

Ja yhtä mukava saada palautetta! KIITOS!