sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Hengitys, toinen hengitys



Tuuli viihtyy puissa. Valo ottaa tilaa, kun lehdet putoavat.
Syksy etsii jälkiään pientareilta.
Avartuu.

Tuulen hengitys, puuskien rytmi, oksien liike ja lehdet, lehdet.
Rungot pysyvät, harmaanutut.
Kahisee.

Maa vetäytyy. Multaisiksi kynnetyt pellot, tuleentuneet ruohonkorret.
Juhla on ohi, kesä ja ruska.
Ei vielä uutta.

Valo laskeutuu maan tasalle. Varjot kasvavat ja valon aika lyhenee.
Tähdet asettuvat iltapuun oksille.
Yö huokaa hiljaa.

Kuuntelen yötä.
Kuuntelen.
Yhä.