lauantai 9. joulukuuta 2017

Toinen adventti



Odotan iltaa,
Odotan joulua.
Koska se tulee,
Astelee portailla?
Hiljenee kaupunki,
Kiire on kaukana.

Joulu on lähellä,
Joulu on lämpöä
Ihmisten välillä.
Parhaita sanoja,
Sydämen ääniä

Kuuntelen, hiljaa.


Päivien kirjaa



Päivän hetket lyhenevät,
Aamun valo on verkkainen,
Horisontissa hohtava,
Jänkhän toisella laidalla
Ujosti rusottava.


Talven ensimmäiset viikot
huipentuvat siniseen kaamokseen.
Aurinko on puhdasta valoa
Ei se vielä jaksa
Eikä vähien tuntien aikaan ehdi

Taltuttaa pakkasta.  


Totiset hongat seuraavat katseella
Kun noustaan kinkamalle.
Jänkhällä tuttu puu ojentaa lahjansa,
Valkoista lunta.


Lumi on rakentanut peikoille pesää
Kattanut kodin kuusen alle.
Lumi on täynnä tassujen jälkiä,
Sauvojen alla kirskahtelee, pakastaa.


Tuttu ystävä, levolla porstuan sohvalla
Kaikille ystävällinen tervehdys.
Kotimatkalla on jo ilta,
Valojen kimmellys rinteessä.





Porokämpän luota löysimme joskus puolukoita
Ensilumi oven edessä on rikkumaton.
Joka päivä kasvaa jääkansi
Pieni puro piiloutuu.






Kotimatka vie läpi lumisen lakeuden.
Valot syttyvät valaisemaan
Talvea, talvisia päiviä.