sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Marraskuun taivas


Werlanderintie, Niemenkylän virkavierun kohdalla.

Marraskuun taivas kylän yllä. Ilmassa tuoksuu, pakastuu. Sytytetään valoja, raivataan tilaa pimeältä. Tumma maa, jossa on annettava katseen kulkea rauhallisesti, yön väreihin totutellen. Siellä ne ovat, tallella niin kuin kuu, paikoillaan.

Seuraavana aamuna kuulaus on vaihtunut sateeseen. Vesi piiskaa viimeisiä lehtiä, puutarha pukeutuu harmaaseen. Kun sade taukoaa, pensaat sinkoilevat pikkulintuja.

Se, joka tänne on juurtunut, pysyy nyt sijoillaan. Turvaa siihen, mikä on aina tiedetty ja osattu. Turvaa siihen, mitä on. Uuden rakentamisen aikakin on, mutta se ei ole tämä.

Sammatin kirkkomaan vanhaa puolta, taustalla lainajyvästö.
Vanhan puun viisaus on hiljaisuutta, kuuntelua. Elämä kiteytyy tarinoiksi. Sytytä lamppu ja avaa aikakirjat, sytytä kynttilä ja kuuntele sieluasi.  


Pyhäinpäivän aikaan kirkkomaalle syttyvät elävät tulet. Sukupolvet ovat läsnä, lähellä. Muistot, mielikuvat. Rakkaat, lämpimät muistot. Rakas, kirpeänsuloinen ikävä. Kiitos, että olitte, kiitos, että teitte niin monta muistoa.

Sammatin kirkko