 |
| Werlanderintie, Niemenkylän virkavierun kohdalla. |
Marraskuun taivas kylän yllä. Ilmassa tuoksuu, pakastuu.
Sytytetään valoja, raivataan tilaa pimeältä. Tumma maa, jossa on annettava
katseen kulkea rauhallisesti, yön väreihin totutellen. Siellä ne ovat, tallella
niin kuin kuu, paikoillaan.
Seuraavana aamuna kuulaus on vaihtunut sateeseen. Vesi
piiskaa viimeisiä lehtiä, puutarha pukeutuu harmaaseen. Kun sade taukoaa,
pensaat sinkoilevat pikkulintuja.
Se, joka tänne on juurtunut, pysyy nyt sijoillaan. Turvaa
siihen, mikä on aina tiedetty ja osattu. Turvaa siihen, mitä on. Uuden
rakentamisen aikakin on, mutta se ei ole tämä.
 |
| Sammatin kirkkomaan vanhaa puolta, taustalla lainajyvästö. |
Vanhan puun viisaus on hiljaisuutta, kuuntelua. Elämä
kiteytyy tarinoiksi. Sytytä lamppu ja avaa aikakirjat, sytytä kynttilä ja
kuuntele sieluasi.
Pyhäinpäivän aikaan kirkkomaalle syttyvät elävät tulet. Sukupolvet
ovat läsnä, lähellä. Muistot, mielikuvat. Rakkaat, lämpimät muistot. Rakas,
kirpeänsuloinen ikävä. Kiitos, että olitte, kiitos, että teitte niin monta
muistoa.
 |
| Sammatin kirkko |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti