maanantai 21. tammikuuta 2013

Stailauksensa kullakin





Kun asunnosta pitää päästä eroon, se stailataan. Kaikki ylimääräinen elämänjälki siivotaan pois, liiat huonekalut evakuoidaan vinttiin ja nurkat nuohotaan. Stailattu koti on euforinen kokemus luopumista haikailevalle asukkaallekin: näin hienoa, väljää ja modernia meillä on.

Sitten näyttö on ohi ja arki ottaa osansa. Lehti unohtuu pöydälle, keskeneräinen käsityö sohvapöydälle tai pyykkiin matkalla oleva paita makuuhuoneeseen. Villakoirat valtaavat reviirinsä ja mööpelit palaavat epäjärjestykseen. Jos joku ostaa tämän, osaako tämä joku asua meillä tyylikkäämmin?

Aamutokkurassa puseroiden, housujen, parittoman hameen ja parillisten kenkien välillä arvuutellessa sitä on oman elämänsä stylisti, ristiretkellä mukavuuden ja oikeanlaisen uskottavuuden välimaastossa. Riittääkö näyttö? Stailataanko lisää? Entä sitten, auttaako se mitään?

Urheilija tarttuu ’tieteellisiin’ keinoihin, kun voitontahto kasvaa sietämättömiin mittoihin. Paineen sieto ja maineen sieto eivät aina olekaan tasapainossa. Kun epävarma haluaa olla säteilevä, kaunis, lennokas, humoristinen, hän ottaa neuvoa-antavan ja toisenkin ja tottuu stailautumaan vapautuneeksi.

Oman rajallisuuden ja tavallisuuden kestäminen voi olla tiukka paikka. Jonakin päivänä tajutaan, että stailauksen seurauksena on kehittynyt kipeä ja vaikeasti voitettava ongelma, ei älyn tai voiman kultahippu.

Oikeamielisen ohikulkijan on helppo kohentaa ryhtiään ja sanoa, onneksi en minä, eipä meillä sentään, viinalla/lääkkeillä/huumeilla/ahmimisella/dopingilla/tupakalla ei ole yliotetta. Mutta onko kunnollisuuden korostaminenkin stailausta, jolla vain peitetään jotain muuta? Se nyt on semmoinen ja onneksi minä olen tämmöinen hyvä ihminen, täydellisyyteen taipuva… Ylemmyydentunto kohisee korvissa eikä järjen ääni erotu taustamelun läpi.

Stailaus on houkuttaa ja koukuttaa. Virheetön sileys torjuu pilkkaa, mutta ei tarjoa yhtään tarttumapintaa elämälle, ajatuksille tai ideoille. Kuka haluaa olla virheetön?

Arki voittaa aina stailauksen. Väistämättä. Onneksi.

Tämän kirjoitelman otsikkokuvista toinen on stailattu.
Lumityöt stailasi Seleniuksen Matti.