Hiirimuori
katseli fiikuksen oksalta tapahtumia. ”Vaari hyvä”, se kuiskasi, ”tuolla on
joku, joka loistaa ja valaisee.”
”Taas se on
siellä”, huomasi Hiirivaarikin. ”Onkohan se taas tullut, se joulu?”
”Tuleeko Joulupukkikin
tänne?”
”Etkös huomannut
uutista, Joulupukki on jo matkalla”, tuhahti Hiirivaari.
Hiirimuori ei
viitsinyt sanoa mitään. Kuka sitä telkkaria ehtisi, kun talonväen touhut ovat kotihiirten
kannalta niin paljon mielenkiintoisempia.
Mutta voi se
Joulupukki tännekin tulla. Tai ainakin jättää paketteja kuusen alle.
On se ihan hyvin
mahdollista.
Askeleet vakaat on
porraspuulla
Pukki näin kolkuttaa,
voithan jo kuulla.
Kilttien pilttien
jouluinen tuttu
Ovelta pilkistää punainen
nuttu.
Säkki on matkassa, lahjoja
kantaa
Risuja voisiko tuhmille
antaa?
Tuskinpa sentään.
Toiveita, haaveita,
unelmia, säkki on täynnä,
toteutuvia.
Valkoista partaa ja
tuiketta katseen
Muistelen, palaan taas
lapseen.
Entisten joulujen kertomus
meille
Arkeen tuo lämpöä,
uupuneille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti