Veteraanipäivä on lähellä. Veteraaneja on enää elossa vain
kourallinen. Silloin, kun itse olin lapsi, lähes jokaisen isä oli ollut
sodassa, monen äitikin Lottana.
Veteraanien kokemuksista syntyi sukupolvien yli kantava muisto.
Kertomukset, jotka kertautuivat ja elivät perheiden arjessa, ovat muuttuneet
yhteiseksi pääomaksi.
Veteraanien kohtalona oli vastuu. Vastuun ottaminen, vastuun
kantaminen, vastuun kohtaaminen vaikeassakin paikassa. Avaintehtävässä toimivan
on tunnettava vastuunsa ja oivallettava, miten sen käyttää.
Veteraanit ottivat vastuun isänmaan tulevaisuudesta. He
kantoivat yhdessä taakan, jonka kantajaksi yksikään yksityinen ihminen ei olisi
yltänyt. Ja samalla jokainen kantoi vastuunsa, sillä kaikkien panos oli tärkeä.
Elämä rintamalla ei ollut helppoa, kovimman vastuun osalleen saaneet asuivat
korsuissa, kylmässä, kosteassa, savuisessa, vailla mukavuuksia, alituinen
kuolemanvaara kumppanina. Sarkamantteli, ase ja uhma mielessä, niiden avulla
taisteltiin vihollista ja ankaria olosuhteita vastaan.
Rauhan aika ei vapauttanut vastuusta, vain sävy muuttui.
Isänmaa oli rakennettava uudelleen, kansakunta saatava jaloilleen. Eikä
pienimpänä ollut vastuu perheestä, läheisistä. Sodan rohkeat taistelijat ovat
olleet seuraavien sukupolvien rakastavia isiä ja isoisiä. Heille lämmin
huolenpito oli tapa kantaa vastuuta.
Suomalaisilla kirkkomailla on sankarihautoja, monella
sankaripatsas. Kotikirkon multiin pääsi lähes jokainen, osa jouduttiin siunaamaan
kentälle jääneinä. On kansakuntia, jotka hautasivat kaatuneensa
taistelupaikkojen lähelle. Suomalaisille sankarivainajien toimittaminen kotiseudulle
oli ankara ponnistus sodan keskellä. Arkkujen kuljettaminen ei
aikalaistodistajien mukaan aina sujunut kaikkien taiteen sääntöjen mukaan,
mutta se tehtiin kuitenkin.
Sankarihaudat ovat meille jälkipolville muistutus
kohtalonvuosista. Kenttäharmaat sankarit kenttäharmaiden kivien puutarhassa. On
sotasukupolvien viisautta, että meillä on nämä muistomerkit keskuudessamme.
Korostamassa sitä, että vain vastuun kantaminen voi pelastaa kansakunnan.
Yksilöllisen ja kollektiivisen vastuun kunniaksi vietetään veteraanipäivää.
Veteraanikivelle tai sankarihaudalle laskettu kukkalaite on
kaiken tämän kunnioittamista. Pieni kiitos niille, jotka kantoivat ankarimman
vastuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti