Taiteen kotitalo

 Kahverin kiinteistöä 2016. 

Kesällä 2016 Keravan keskustan liikekiinteistöjä purettiin pois, tilalle oli tulossa uutta, liiketilaa ja asuntoja. 

Ennen vanhojen talojen – osa taloista oli rakennettu meidän Keravalla asumisemme aikana, joten vanhuus on suhteellinen käsite. Ehkä liikekiinteistöt ovat kuluvampaa lajia kuin asuintalot.  Tarvittiin lisää kerrosneliöitä ja niitä löydettiin, kun suunniteltiin lisää kerroksia. Korkeampia taloja, vielä pitempiä varjoja. 

 

Ennen kuin talot purettiin uusien tieltä, niiden seinät annettiin taiteilijoiden käyttöön. Katujen varsille ilmestyi värikkäitä graffiteja, katoamaan tuomitut korttelit alkoivat sykkiä ilmaisuvoimaista elämää. Aikanaan kuvat katosivat. Rakennustyömaan aitoihinkin saatiin uutta kuvaa, hetken nekin piristivät kaupunkikuvaa.  

 

Talon julkisivu. 

Sisäänkäynnin läheltä. 

Taiteen kotitalo on viisikerroksinen elementtitalo, joka on tullut elinkaarensa päähän. Osoite on Moukaritie 4, Keravan Ahjossa, lähellä paikkaa, jossa ennen oli Keravan kuuluisaksi tehnyttä teollisuutta. Kevään 2020 aikana Moukaritien talosta on tullut Taiteen kotitalo. 

 

Sähköt ja vesijohdot toimivat enää vain alakerrassa, hissi on rikki, talo kylmillään. Vielä syyskuun viikonloppuina se on avoinna katsojille. Sitten valo ei enää riitä ja purkaminen alkaa. 

 

Kävijöiden turvallisuudesta pidetään huolta – talo on huonossa kunnossa, mutta turvavälejä valvotaan myös pandemian takia. Vierailijoita pääsee taloon vain tietty määrä kerrallaan, lipunmyynti päättyy iltapäivällä. Taiteen kotitalon ovella on jatkuva jono kiinnostuneita, lannistumattomia taiteesta kiinnostuneita. 

 

Kaikki tilat ja asunnot on annettu taiteilijoiden käyttöön. Lähes jokainen huone on saanut uuden ilmeen, maalauksia, graffiteja, installaatioita, rakennelmia. Tunnelma vaihtuu huoneesta, asunnosta toiseen. Tyylilajeja riittää, häkellyttäviä teoksia, joiden hajottaminen tuntuu tuhlaukselta. Työn jälki ja käsiala ovat taidokkaita, tekijöiden osaaminen korkeatasoista. Kierros talossa on löytöretki. 

 

Graffiti mielletään riesaksi tai tuhruksi tai töherrykseksi seinässä, se on junan ikkunasta vilahtava teksti ’suklaata mummoille’.  Purkutalossa graffitia pääsee lähelle, pystyy tutkimaan työn jälkeä ja sommittelua, vakuuttumaan siitä, että graffiti on oikeaa taidetta ja taitoa. Sommittelu, kädentaito, värit, kaikki kohdallaan. Vaikka maalaukset häviävät, graffiti on eikä se enää katoa. 

 

Taiteen kotitalon kaltaisia projekteja tarvitaan.  Tilaa, jonka maalaaminen on sallittua. 

 

Oheisena kuvia Taiteen kotitalosta. Otoksia omalta kierrokseltani.

Olohuoneessa, yläkerrassa. 

Käytävässä. 

Ilmettä olohuoneeseen. 

Keittiössä vanhemmat ovat läsnä.

Pieni poika, keittiön toisella seinällä. Yksi koskettavimmista kuvista. 

Kolmiulotteiseksi maalattu. 

Viidakko tuli taloon. 

Lohikäärme yksiössä.  

Sana, joka on myös kuva.

Korona-ajan kuvakieltä. 

Taiteilijan työvälineet. 

Kafkamainen kuoriainen täyttää olohuoneen. 

Kehyksissä. 

Vieraita makuuhuoneessa. 

Alakerran seinän ornamentti kertoo viestin. 

Avoin ovi - CD-levytkin ovat taidetta. 

Kiitos, Taiteen kotitalo! Oli elämys tutustua! 

Lisätietoja  purkutaide.com