Pieni uutinen nosti pintaan suuret muistot.
Sotainvalidien Veljesliiton Lohjan osasto on lopettanut toimintansa. Kiitos kaikesta, lämmin kiitos.
Kun olin pieni tyttö, saatoin joskus ihmetellä isän rinnassa olevaa arpea. Se oli tullut siitä, kun tuhma setä ampui isää, näin kuului selitys. Arpea ei oikein uskaltanut katsoakaan.
Aikuisempana sain kuulla koko kertomuksen. Sotareissun, sen vaiheet, haavoittumisen juhannuksena 1944 ja pitkän sotasairaalajakson. Sotavammasta tuli elinikäinen kumppani. Kun miehen voimat vähenivät, vamma muuttui ärhäkämmäksi.
Ne sotajutut, joita kotona kerrottiin, olivat useimmiten kevennettyjä versioita. Isä varjeli lastaan, vaikka lapsuus oli jo kaukana takana.
 |
| Juhlahetki Lohjalla 16.2.2010. |
Veteraanien kesken asioista saattoi puhua suoremmin – eikä aina tarvittu sanojakaan. Tapaamiset olivat elämän kohokohtia. Sotainvalidien Veljesliiton Lohjan osasto ja Karjalohjan-Sammatin rintamamiesveteraanien lähipiiri olivat tärkeät sidosryhmät.
Kahvipöytä katettiin huolella, kun Karjalohjan miehet olivat tulossa käymään – Heikki, Antti, Pekka, sekä tummapukuiset, arvokkaat veteraaniveljet ja Greta. Juhla korkeni, kun Leikolan OIavi tuli paikalle.
Vuosien mittaan joukosta moni siirtyi varjojen maahan, mutta joka kerta kajahti Veteraanin iltahuuto, miehekkäästi, tunteella. Sodan käyneen sukupolven kansallislaulu. Toivottavasti sävel ei unohdu, eikä sen vahva poljento.
Vertaistukea, tukea ja arvostusta oli tarjolla, muutenkin kuin juhlapuheissa. Sotainvalidien Veljesliitto antoi apua ja neuvoja, kun haettiin sotainvalidille kuuluvia, rintamalla ansaittuja avustuksia ja etuisuuksia. Anomuksia ja hakemuksia piti täyttää, kunniakansalaisenkin.
Kun viimeinen iltahuuto koitti, veljet olivat mukana muistojuhlassa, viimeisenä laskettiin havuseppele, jonka nauhoissa oli merkki kaikkein ankarimmista sotamuistoista, katkennut kalpa.
Tuskin pelkkä kiitos riittää, mutta muutakaan ei ole. Ei edes nimiä kaikille niille, jotka pyyteettömästi tekivät työtä sotainvalidien ja veteraanien hyväksi. Kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti