Toiveeni kuiskaan
tummuvaan iltaan.
Kuulethan, Joulu?
Valoisaan pukuun
Puen taas pihapuun.
Saavuthan, Joulu!
Arki pian vaihtuu
Pyhään, kun saapuu
Parhain ja oikea Joulu!
Sydämen juhlaan
askeleet suuntaan.
Tulethan, on jo Joulu!
Pihapuun oksille
tähdet jo syttyvät.
Valoa säteilevät,
parhaille muistoille.
Polulla kimmeltää
valkeus huurteen
Syksystä talveen
rajaa se piirtää.
Askeleet Jouluun
lasket, kun kurkistat
avoimeen luukkuun
Tähdet, taivaalla loistavat
maahan hiljaa putoavat.
Sataa joululunta.
Lapset, kaikkein rakkaimmat
juhlaa uutta jo odottavat.
Unelmaa, jouluista unta.
Kimaltaa kuura, valkeus,
rajaton, äänetön avaruus.
Joulun valtakunta.
Varhain valot hiipuvat
Illat, pitkät saapuvat.
Täynnä joulun askareita.
Jäljet hankeen piirtyvät,
pikkutontun sinne jättämät.
Kimmeltää ilmassa hiutaleita.
Kotiin kannan tuoksuvan
joulupuun, ja rakennan
sen täyteen koristeita.
Kaikki kätköt salaiset –
kai tontulla on avaimet?
Kohta kuullaan askeleita…
Kuuntelen laulua kirkkauden
tuttua säveltä, enkelien.
Joulu soi sydämiin
laulu kantaa taivaisiin.
Uutisen kertoo ihanimman
tutun ja kaikkein parhaimman.
Lapsi on lahja, luvatun lainen
Taivaan pienokainen.
Hiljennyn rauhaan
enkelten juhlaan
Joulu on täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti