 |
| Syyskuussakin piti varoa. |
Katajaisen kansamme lönnrotiaaniset juuret ovat nousseet pintaan. Tämä kansa ja sen viisaat valistajat ovat oivaltaneet alkusoinnun merkityksen asioiden mieleen painamisen vauhdittajana.
Oikein lämmitti, kun jauhelihasoosia hämmentäessä tajusin, että meillä on juuri nyt, hyvänen aika sentään, menossa LIHATON LOKAKUU.
Alkusointua ja poljentoa, kaupunkipoikien kotilääkärit siinä sanailevat ja kansa sen kun tervehtyy, vetristyy ja maailma pelastuu. Elinaikaodotus tavoittelee kolminumeroisia lukemia.
Olemme kaikki kohta val(a)istuneet ja oppi kantaa hyvää hedelmää.
Merkitkää siis kalentereihinne:
Lihaton lokakuu (halvemman lenkkimakkaran nimikkokuukausi)
Mämmitön marraskuu (onnistunee helposti Mietaaltakin)
Juustoton joulukuu (kinkkuahan ne kaikki kumminkin)
Tipaton tammikuu (klassikko, moni nostaa maljan juuri tämän kunniaksi)
Huikaton helmikuu (ellei tammikuu sujunut säällisesti, tässä uusi maljan aihe)
Muoviton maaliskuu (ei muovia tosin syödä, ainakaan tietoisesti, ainakaan vielä)
Herkuton huhtikuu (saahan sitä yrittää)
Turkikseton toukokuu (jos siis kevät tulee ajallaan)
Karkiton kesäkuu (viime pinnistys rantakuntoon?)
Hillitön heinäkuu (voi kai lomakuussa vähän iloakin olla)
Estoton elokuu (kun illat taas tummuvat ja lämpö viipyy maisemissa... mmmmmm..)
Synnitön syyskuu (katumus valtaa kesällä rietastelleet. Eikä sadonkorjuuhommilta edes ehdi)
Olisihan näitä muitakin.
Esimerkiksi:
Röökitön römppäviikko
Päästötön pääsiäinen
Mutta noudatetaanko näitä oikeasti?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti