Lumi on vielä täällä, valkoinen, puhdas. Väylä vie kohteesta
toiseen ja joka aamu on edessä puhdas, vasta-ajettu tie.
Päivä sulattaa vedet, yö jäädyttää ne taas.
Tuleeko ison
virran jäälle jo salakavalia ukkoavantoja? Ei näinä pakkasöinä. Vesistön ylitys
on helppoa, kun jää kantaa, latukoneen alla pitää olla ainakin puolimetrinen
kerros. Kun purot valtaavat maiseman ja lumi sulaa sohjoksi, paikallinen asukas
vaihtaa vapaalle ja jättää tyristit hetkeksi mielestään.
Luvattuun maahan mennään Levijärven ulapan yli, tuuli on
kevätpäivinä lempeä ja aurinko lämmittää. Mikä odottaa Luvatussa maassa?
Matkalaiselle evästä ja juotavaa, mutta myös mielen rentoutusta, kunnon
kotimaisia iskelmiä, hikisten miesten karaoke ja monotanssit. Tumman pirtin
sisällä on tunnelmaa, mutta mieli palaa aurinkoon.
Kulkijoita on moneksi. Terhakka Pinja odottelee isäntää ja
emäntää kotakahveilta ja haukkuu vieraat. Koiralla on koiran homma. Lapinkylän
vanha koira on siirtynyt pirtistä pihamaalle, talon nuori haukku hoitaa
asiakkaiden vastaanoton, vanhus köpöttelee pihalla omissa ajatuksissaan.
Jänkhällä on näin kevätpäiväntasauksen aikaan jo pitkään
valoisaa. Puiden varjot tanssivat hangella, puun juurilla näkyy enteitä
pälvistä. Vielä riittää kelin aikaa, vielä on hyvä liikkua, pälven aikaan
maasto muuttuu vaikeammaksi.
Tuuli leikkii oksilla
pientareen
Valo hangella kimaltaa.
Päivä pitenee matkalla kevääseen
Värit palaavat maisemaan.
Matka tuttu on tupaan lämpöiseen
Kera väärtien haastellaan.
Päiväsydämen sinisen täyteyden
Tahdon mieleeni tallettaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti