Sain ensimmäiset sukseni ekaluokkalaisena. Ne olivat ruskeaksi
tervattua puuta ja kummassakin luki Karhu. Jouluaattona, kun suksipaketti
avattiin, sovitin mäystimiä jalkaan heti, kodin eteisessä, joka oli hiukan niin kuin
käytävä. Sitten sukset vietiin ulos ja niillä sai hiihtää ja aina välillä isä
otti ja tervasi ne, lämmitysuunin luukun edessä, tulisen kuumassa. Niihin
laitettiin myöhemmin siteet ja pääsin mukaan keskusteluun siitä, kumpi on
parempi, voitto vai rotanloukku. Voitto tietysti, rotanloukku oli paljon
rumempikin. Niin kauniita suksia ei enää ole missään.
Kävin taas tänään ulkoiluttamassa Karhuja. Kuusi kilometriä
loskaista latua, parin plusasteen sohjokelillä. Onneksi kukaan ei ottanut aikaa,
olisi tullut aika pitkäksi Makedonian mummojoukkueen valmentajallekin. Aurinko
kiilteli pilvien lomassa, metsä oli täynnä sumua, hienoja kolmiulotteisia
kuvia, olisi pitänyt olla kamera matkassa. Menolatu väylän oikealla laidalla
oli hiihdetty, ei koneella tehty, paluulatu oli paikoin hiekkainen, onneksi oli
hiljaista ja saattoi vapaasti valita puolensa.
Hiihtoladulla olivat edellisiltä talvilta tutuiksi tulleet,
vakituiset kiertäjänsä. Hiukan kauhtuneissa tuulipuvuissa suihkivat pipolakkiset
sedät, joilla on ankara vauhti päällä. Tuhdissa kunnossa puhisevat
verkkaripapat, joilla on viime vuosituhannella saatu mainospipo, virtaviivaiset
menijät virtaviivaisissa asusteissaan ja kiiltävissä aurinkolaseissaan. Varttuneet
ladyt, meikatut ja luonnonkauniit. Luistelutyyliä ja perinteistä. Koko kansa
ladulla, joka tuo mieleen lapsuuden kansanhiihdot.
Hiihtäminen ei ole tekstiiliurheilua, mutta meno maistuu,
kun on sopiva vaatekerta. Alusvaateoppi on luku sinänsä, mutta
päällysvaateoppikin on tärkeää. Jos lähtee pikalenkille, pitää olla ainakin
kännykkä, avaimet ja nenäliinat. Joustavan hiihtopuvun kolme taskua riittää juuri.
Mutta pitemmillä reissuilla tarvitaan edellisten lisäksi kamera, kolikkokukkaro
latukahvilaa varten, hätävarasuklaapatukka, aurinkolasit, huulirasva ja
varalapaset. Ainakin. Kun tarvitaan taskuja, perinteinen anorakki on ainoa
harkinnan arvoinen vaate.
Karhut odottavat ulkokomerossa. Tulisipa kunnon kelit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti