Lumen ote kirpoaa, rannat
paljastuvat, pälvet laajenevat.
Mennään kaatamaan koivu, joka
kasvaa liian lähellä rantaa. Oksat on helppo kerätä jäältä, viedä odottamaan
kesää ja silppuria.
Ulappa elää valossa, valo elää
ulapan yllä.
Pilvet liikkuvat lakeuden päällä,
kirkkaus ja varjo vuorottelevat.
Vielä se kantaa, mutta kuinka kauan?
Päivällä aurinko lämmittää kiviä ja talven kohmeisuus alkaa paeta niiden ympäriltä.
Kivien lomaan on kinostunut
lunta, jäätynyt ja kinostunut.
Kivien keskellä sulaa jähmettynyt
aallokko.
Rannan tuntumassa näkee, kuinka
tuuli on
viskonut kaikkialle oksia ja lehtiä.
Kun talvi on lähtenyt, kevättuuli vie roskat mukanaan.
Rantapolulla kohtaa vuodenajat.
Syksyn lehdet, talven jäänteet, kevätlumen,
joka kuluttaa vanhan pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti