Saa linksuvaa lonksuvaa runoa
Ihan sikana sanoista punoa
Kevät suuret uutiset tarjoaa
Jokavuotiset missit ja viisut
Jos taas pitää niistäkin kirjoittaa
Käykö värssyt kornit ja pliisut?
Ken nuorena on ollut missi,
Sillä korkokenkä ja tissi
Löytyy aina arkiston kätköistä
Niin että kansa taas muistaa
Voi voi, ei kai, tuonko näköistä
Ja saa päätänsä puistaa.
Jos olisin nykyinen missi,
Vaikka tietysti en, ja se on vissi,
Sillä eukko näin vanha ja äkäinen
Saisi tuskin mainetta kunniaa
Vain neitonen nuori ja nälkäinen
Voi kruunua kutreille sovittaa.
Vaan jos olisin sittenkin missi
Kauneustaitoinen kaupunkisissi
Miten paljon vaatisi energiaa
Pitää menevää lookkia yllä
Kun arjessa riittää pohdittavaa
Ilman näitäkin juttuja kyllä.
Muistatko valon ja ikkunan
Säveltä hellää Lailamme laulavan
Kun yhdeksäs sija tuli viisuista
Sai tyylikäs laulumme oikeutta
Silloin soitoista Euroopan parhaista
Huokui lempeä sointua kauneutta.
En edes muista bändimme nimeä
Enkä tunnista sävelen sykettä
Jos katsoisin kisat, koko lähetyksen
Välkkyvän vilkkuvan maratoonin
Saisin varmaan sydämeen tykytyksen
Kesken laulun ja laulun ja laulun kloonin.
Onnahteleva kevätruno ja kuvakin täysin narsistinen...
Toukokuu on täällä, keltainen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti