En suinkaan kirjoita Sinulle ensimmäistä kertaa. Kun oikein
tarkkaan muistelen, olen varmaan kirjoittanut Sinulle ennen kuin edes oikein
osasin kirjoittaakaan. Piirsin kuvat ja äiti kirjoitti, mitä ne tarkoittivat.
Nyt olen huomannut, että äidillä pokka piti tosi hyvin, vaikka eihän hän mikään
Hyasintti ollutkaan. Kiva äiti, heihei, terkkuja sinne taivaaseen!
Niin että olemme me tuttuja, vaikka viime vuosina en kovin
ahkerasti ole kirjoitellutkaan. Ajattelin nyt näin hyvissä ajoin varmistaa,
että varmasti tiedät, mitä minä haluan ja toivon. Joulupukille saa kirjoittaa
itsekkäästi, kyllä Sinä sen olet jo huomannut. Muille ei näin itsekkäästi
saisikaan kirjoittaa.
Lahjoja on mukava avata ja katsoa, kuinka antaja on
väkertänyt nauhasta rusettia ja laittanut kortin ja koettanut saada
joulupaperin pysymään ehjänä ja sileänä. Minulta ne(kin) temput huonosti
onnistuvat ja kiire tulee, aina lopussa.
Mutta ihan oikeasti, hei Pukki. Lukisitko nyt tämän, se on
minulle tärkeä juttu. Nämä ovat minun toiveitani. Minun aikuisten oikeita
toiveitani.
Minä tahtoisin, että joulu tulisi ajallaan ja rauhallisesti,
ettei sorruttaisi hössöttämään. Minä toivon, että muistaisin ajoissa kaikki
sinapit ja kermat ja liivatelehdet ja pomeranssin niin, ettei tarvitsisi
aattona kolme minuuttia ennen joulurauhan julistamista ryysiä vielä kerran
ostoksille.
Minä toivoisin, että perhe söisi niitä jouluruokia, joita
osaan valmistaa tai ihan itse kaupasta ostaa. Niissä on kumminkin hommaa ja
hoitamista.
Minä toivoisin, että koti pysyisi suhteellisen siistinä – me
juuri siivottiin ja luututtiin ja kyllähän täällä vielä imuroida pitää, mutta
kumminkin. Samalla toivon, ettei mikään kodinkone tai arkivärkki hajoaisi
aatonaattona. Meillä se on aina ollut perinteinen tavaroiden hajoamispäivä,
mutta pliis, pliis, ei tänä vuonna. Uusien koneiden hommaaminen on tylsää ja
niiden sielunelämään perehtyminen lyhyellä varoitusajalla vielä tylsempää.
Minä toivoisin, ettei kukaan hätäpäissään ostaisi minulle enää
yhtään uutta koriste-esinettä tai muistoesinettä tai muuta kaunista turhaa.
Niitä on jo ja niissä on jo pölytkin valmiina. Elämä on rajallinen voimavara enkä
halua käyttää siitä yhtään ylimääräistä sekuntia pölyjen pyyhkimiseen. Tietty,
näkyyhän se meillä, mutta kumminkin. Värvää vaikka mieluummin tälle blogille
lukijoita tai kommentoijia.
Jos haluat antaa minulle kirjan, varmista ensin vaivihkaa,
että varmasti haluan kirjan. Niitä messuostoksiakin on vielä lukematta, jopa
parilta viime vuodelta, jos olen rehellinen. Ei minulta lukeminen ihan heti
lopu. Joulukirjan säestyksenä käytetään usein suklaalootaa, mutta onko se nyt
niin tarpeen, kun ne entisetkin vielä lymyilevät vyötärönseudulla.
Äläkä osta minulle vaasia tai vatia. Vaaseja on ja vateja,
mutta vanhoissakaan vaaseissa ei ole kukkia. Olisiko se nyt niin kiva lukea
loppiaisena lehdestä: yksinkertainen mummo oli vaarassa hukkua roinaan.
Olisiko? Kysyn vaan.
Pari tuntia lisää valoisaa päiväaikaa olisi mukava ja pari
tuntia enemmän vuorokauteen. Kyllä minä niille käyttöä keksin. Saa olla
hämäriäkin tunteja, jos valoisat ovat lopussa. Kun aina illalla huomaa, että
hommia jäi iso kasa yli eikä maailma taaskaan tullut valmiiksi.
Jos sinulla on oikein iso paketti, laita se minulle. Siinä
voisi olla pari kuutiota tyhjää tilaa. Ihan tavallinen tyhjä tila käy ja
käytettykin, kunhan on tyhjää. Minä kyllä osaan sisustaa sen ja se täyttyy alta
aikayksikön, vaikka kuinka jarruttelisi. Tyhjä tila olisi tosi mukava yllätys.
Haluatko antaa jotain oikein henkilökohtaista? Hali, sellainen
pitkä ja lämmin jouluhali tekisi hyvää, saa niitä haleja montakin olla.
Hyvänmielen haleja. Ei niissä taka-ajatuksia tarvita, mutta lämpimiä ajatuksia saa
kyllä olla. Eikä kai kukaan kylmästi ajatteleva edes hoksaa halata.
Isoäitinä ajattelen lapsia ja maailman lapsia. Kun kaikilla
lapsilla olisi turvallinen ja hyvä koti, rakastavia, lujia aikuisia turvana ja
esimerkkinä ja tukena. Minun ei koskaan ole tarvinnut kotiani hävetä, vaikka se
vaatimaton on ollutkin. Samaa toivoisin kaikille maailman lapsille. Niille
suloisille nappisilmille ja pörrötukkaisille ja lettipäille ja pisamanenille ja
uhmaikäisille ja aroille ja rohkeille. Kaikille lapsille hyvä koti, jossa saa
olla lapsi ja toteuttaa omaa lapseuttaan ja kasvaa isoksi.
Lopuksi voisit laittaa kaikkiin kaikkien paketteihin ison
annoksen maailmanrauhaa ja kotirauhaa ja katurauhaa ja koulurauhaa ja
yleiskäyttöön sopivaa rauhaa. Siitä näyttää olevan pulaa ja sille kyllä olisi
käyttöä kaikkialla maailmassa ja kaikkina vuorokauden tai vuoden aikoina. Se
olisi ihan kaikkein paras juttu.
Hauskaa joulun aikaa Sinulle, Joulupukki!
Taidat olla vanhin kirjeystäväni ja pitkäaikaisin. Kyllä
sinä minut tunnet. Voi hyvin ja pysy terveenä!
