Olen tuntenut epämääräistä kuvotusta ja voinut pahoin. Sitä
ei näillä kymmenillä enää pitäisi olla. Olisiko se sittenkin myötähäpeää?
Kaunis nainen ja arvostettu taiteilija hymyilee viikkolehden
kannessa ja otsikko kuvan alla julistaa, että menopaussi ei taiteilijaa
pysäytä. Sisäsivuilla on hyvin kuvitettu juttu, jossa todetaan, että ura jatkuu
ja kaikki on hyvin.
Ihminen, joka on tuonut taiteellaan monta juhlahetkeä ja
huikeaa elämystä, on ehkä sivunnut haastattelussa naisen elämää, vaihdevuosivaivoja
eikä sensaatiohakuinen lehdistö malta pitää tahmeita tassujaan irti aiheesta.
On aika tavallista, etteivät paljon julkisuudessa olevat tähdet kaikkea heistä
kirjoitettua ehdi tai halua tarkistaa. Positiiviset jutut kumoavat kumminkin
omituiset juorut ja muut. Nainen on kirjoittanut naisesta, juttu on
perusteellinen ja jopa analyyttinenkin, mutta kuka on sisällön runsaudesta
valinnut iskulauseen lehden kanteen?
Naisena tiedän, miltä kuukautiset, raskaus, synnytys, imetys
ja vaihdevuodet tuntuvat. Intiimimpää aihetta ja kokemusta ei ole eikä yhdenkään
naisen yksikään kokemus ole samanlainen. Ehkä juuri siksi näistä
elämänkeikauksista ja naiseuden realiteeteista käydään katkeamatonta debattia
kahvihuoneissa, pukuhuoneissa, vastaanotoilla.
Mutta ovatko nämä asiat julkisia ja julkisuudessa puitavia?
On paljon sellaisia vaivoja, joihin vertaistuki tepsii yhtä
hyvin kuin lääkärin neuvotkin. Tarvitseeko julkisuuden henkilö koko maan
ikääntyvän naisväen vertaistuen ongelmista selvitäkseen? Pienemmälläkin
lähipiirillä on sieluntuskaa ja pahaa oloa purettu ja ongelmien kanssa pärjätty.
Joskus pitää kerätä rohkeutta ennen kuin lähtee lääkäriin tai apteekkiin,
joskus on hyvä käydä luottoystävän kanssa läpi sitä, mitä lääkärin
vastaanotolla haluaa puhua. Kun tilanne on päällä, on osattava kysyä oikeat
asiat oikeassa järjestyksessä, sillä tohtoreilla on aina kumminkin kiire.
Seksuaalisuus on ikiaikaista naisen elämää. Saara nauroi,
kun Herra vihjaisi raskaudesta, Neitsyt Marialla oli vanhempia naisia tukenaan,
Pyhä Birgitta synnytti, mutta kuningatar Kristiina ei miestä vierelleen
halunnut tai saanut. Oliko Julia kuollessaan raskaana?
Naisen elämän arvostus on yhä edelleenkin sidoksissa
seksuaalisuuteen. Naisen kanssa voidaan ’luontevasti’ keskustella siitä,
jatkuuko ura vaihdevuosien jälkeenkin. ’Vanha nainen’ on ihminen, joka oikeasti
on vasta elämänsä puolessavälissä ja usein elämänsä luovimmassa ja
työteliäimmässä vaiheessa, onkin yleisen mielipiteen mukaan jo vanha ja loppuun
kulunut, kun hedelmällisyys on hiipunut. Taide, joka elää ja voi hyvin, onkin
sivuasia, vaikka juuri se olisi kiinnostavaa.
Samanikäinen mies elää parhaita ja viriileimpiä vuosiaan.
Olisi ennenkuulumattoman törkeää kysyä varttuneemmalta herralta,
haittaavatko erektio-ongelmat päätöksentekokykyä tärkeissä neuvotteluissa ja
onko urasuunnitelmiin tullut muutoksia nyt, kun hiukset ovat harvenneet?
Minä en tykkää tästä. Minä en tykkää siitäkään, että tämä on
ikuisuusaihe, josta on jankutettu koko minun tietoisen naisenelämäni ajan.
Olisi maailma vähän fiksummaksi voinut kehittyä.
Hiukan kiinnostaa myös se, olisitko sinä, kunnioitettu
lukijani, lukenut kirjoitelmani, jos olisin otsikoinut sen toisin. Esimerkiksi
testosteroniongelmiin viitaten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti