Veden vapaus on rajaton, rannasta rantaan väreilee valo, toistaa taivaan ja rantojen ääriviivat. Tuulen hengitys näkyy ulappaa kirjovina raitoina.
Rannan paljaat puut ovat grafiikkaa, abstrakteja
piirustuksia, luontoäidin riimukirjoitusta, elämän rakennekaavioita. Kaiken toistaa uskollinen vesi.
Oksa
oksalta puu kurottaa kohti taivasta, yhä sirommin viivoin. Kun silmut kasvavat
kesään, vihertyvät, ääriviivat muuttuvat.
Nuotiokattila pääsee hoitamaan tehtäviään: hiiltyvät puut luovuttavat
monien kesien aikana varastoimansa lämmön.
Kiertokulku toteutuu, kun järven
viileä vesi kuumenee luonnon energialla.
Vene on työnnetty vesille. Soutaja näkyy pisteenä ulapan
tuolla puolen, lähenee ja rapsahtaa kotilaituriin. Kevät on korkattu, pian se
muuttuu kesäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti