Isänmaan toivo

Ura on rikki, lumi pehmeää. Kulkijan on edettävä varovasti, väylän reunaa. 

Katselen isänmaata, sinistä ja valkoista.

Maisemaa, jossa on kaikki värit, kahdeksan vuodenajan aikana.

Värit, joiden ainoa merkitys ei ole politiikka.

Vaalipäivänä olen kaukana uurnista ja vaalimainoksista.

Ääneni olen antanut, sen yhden ja ainoan.

Kaukaisuudessa hohtavat Pallastuntureiden kerot. Valkoisina, pilviä heijastellen.. 

En ole seurannut vaalikeskusteluja, en lukenut mainoksia, silmäillyt debattia. Kuka niitä jaksaa?

Mihin on matkalla sellainen maa, missä kaikki on jonkun muun syytä?

Miten voi valtakunnan hyvinvointi kohentua, jos jokainen valvoo vain omia etujaan?

Miten asiat saadaan kuntoon, jos puhetta on enemmän kuin tekoja?  

Siellä se on, mahtava ukko, Aakenus. Se on, mutta sitä on vaikea ensin erottaa 

Viisas mies kirjoitti, ettei ole niin tärkeää luetella, mitä on tehnyt, vaan se, mitä on saanut aikaan.

Me tarvitsemme niitä, jotka saavat aikaan.

Pilvipeite päästää auringon läpi ja Aakenus tulee vähitellen näkyviin. Uljas muinainen tunturi, majesteettinen mitoiltaan. 

Kun kirjoitan tätä, eivät vaalitulokset ole vielä alkaneet tulla.

Kohta ne tulevat ja me saamme sen, minkä me ansaitsemme.

Olisipa se edes tyydyttävä plus, mieluummin hyvä, kaikista mieluiten loistava.

Jää nähtäväksi.

Lähikuvassa hiljainen jättiläinen.

Kaikenlaisia lauseita kaikenlaisille tarvitsijoille, aakkosjärjestyksessä

Tämä saattaa olla maailmankaikkeuden kaamein blogipäivitys ikinä. Niinkin voi käydä. Kaikenlaisissa asioissa voi kokeilla rajojaan. Näin vaalien alla monikin tekee niin. 

Öökköset örmyilevät öisille öykkäreille.

Ääntelevätkö äkämäpunkit ärtyessään äkäisemmin?

Ånkå Åke kåkånaan unåhtanut suåmen åååååt? Åijjåi sitä påijkee!

ZOTZOT, zanoi zeepra. Zipzap, yritti zizilizko eikä onniztunut.

Yksin yössä yskivä ymmärtää ystävää.

- Ykä Yökkönen ylenaikaa yskyttää ylhäällä!

X-asento ja sixaxaukset, siinä vasta luiden naxaukset ja aamun avauxet!

Wanhan Wärssykirjan siweät säweät säwelet soiwat… WOW!

Villavanttuut, villahousut, pull-overi. Vanhat vilukissan voimavaatteet.

Unelma unesta untuvaisesta unohtuu uuden urheiluauton ujeltaessa.

Tää on taas niin tätä. Tätä tylsää tätimäistä tankerointia.

Shot shot shot, sanoi sisilisko. SITSITSIT yritti seepra eikä onnistunut.

Roimakkaa rähinää, rehvakkaa rohellusta, raadollista raahustusta. Rommia on siis ryystetty riittävästi?

Täyden Quun aikaan quanttiteoria qmoutuu.

Peräpohjalaisen Paavon pääsy paaviksi peruutettu.

Optimismiin oikeuttavat osumat olivatkin ohilaukauksia. Oijoi.

Näpsäkkä nainen, sanoi noheva nuorukainen neiti Niiskusta.

Muuten, mutta, melkein, mutta, miksi, mutta, mielestäni, mutta, menköön sitten!

Lähtikö lankalenkki lapasesta vai lapanen lankalenkistä?

Kaamean kauhean kammottavan kaunis? Kumma kehu, kehu kai kuitenkin?

Jonot lummevalkeat jolui – juhlava joutsenten juoksutus, Manniselta.

Kaikkein kimeimmät kirkkaimmat iiiit saa kaikkein pienin ja suloisin iikuttaja.

Hulmuhelmat ja helmahulmut, helavalkeilta heila… haikailetko niitä?

Gummitehtaan galoshit ja guttaperkkanukke. 

Gadonneet G-voimat.

Fantastiset fanfaarit ja fortissimot! Fagotilla vai flyygelillä?

Eiiii, mutta. Eiku siis. Eihän nyt sentään? Ehkä kumminkin.

Dee niin kuin dromedaari, dee niin kuin daiquiri, dee niin kuin kuppi, daamien ikä dokumentin muodossa.

Celsiusasteita Californiassa? Tuskin, caloreita kyllä.

Börje ja Björn ja Bengt ja Bror ja Beee, tuttuja vain B-painoksesta!

Aakkoset avautuivat aamulla aurinkoisesti.

Oliko tässä nyt sitten mitään järkeä? Ei ollut, mitä ihmettä oikein odotit? 

Harmaat mummot

Eduskuntavaalit lähestyvät. Se salskeanoloinen mies, joka Oulun seudulla ajellessa hymyili ohikulkijoille, ei ollut tangokuningas, ei osuuskaupan mainosmies vaan eduskuntavaaleissa ehdolla. Hiukan kasvot sinersivät, vaikuttiko sävyyn aateväri, graafikon oivallus vai keväinen ahava.

Poliitikkoja on taas tarjolla joka lähtöön. Ja joka lähtöön löytyy poliitikkoja, jotka politiikan keinoin lupaavat tehdä meidän kaikkien elämästä poliittisesti paremman ja poliittisesti turvatumman. Valta, voima ja hyvinvointi ovat meidän kaikkien ulottuvilla, kunhan käymme vetämässä punaisen viivamme oikeaan paikkaan. Tai siis numeron.

Vaalien alla on hyvä olla kansalainen. Minullakin on jotain kiinnostavaa taskussani, nimittäin ääni. Minun oma, pieni puheäänenikö – ei, ei tietenkään. Vaan tietysti se ääni, jonka antamiseen riittää pieni lyijykynän rahistus. Se takaa huomion ja suopean suostuttelun. Joskus saattaa saada mariannekarkin tai pahvimukillisen painunutta kahvia. Kyniä tai muuta oikeaa käyttötavaraa on yhä harvemmin jaossa.

Media kertoo päivittäin, että huonosti menee. Poliitikot lyövät löylyä lisää ja kertovat, että vielä huonommin menee, jos ja kun ja siksi ja vaikka. Ne samat poliitikot, jotka ovat ohjanneet valtiolaivan vaarallisen lähelle karikoita, lupaavat pelastaa kaiken, jos vain minä annan ääneni. Yhdessä (vaali)yössä näistä tunareista tulee aikaansaavia duunareita, jotka uhraavat energiansa ja taitonsa yhteiseksi hyväksi.

Se, että harmaille mummoille luvataan tarkasti mitattua ja punnittua hyvää sopivina annoksina ei takaa sitä, että kaikki tämä hyvä koituisi harmaiden mummojen hyväksi vaalien jälkeen. Miten nyt ne voisivat olla tärkeitä, eihän niitä juuri taustasta erota? 

Epäilyttävintä ovat suuret uudistukset. Sellaiset, joiden luvataan poistavan ongelmat ja kipukohdat ja tehostavan toimintaa ja jotka sitten aikanaan rämähtävät syliin, tuplaavat kustannukset ja byrokratian, mutta eivät arjen tasolla paranna mitään.

Politiikan touhoilusta voisi kirjoittaa vaikka koomisen oopperan. Mutta tosikkomainen lompakkoni ei sitä valitettavasti hyväksy, eivätkä taidotkaan taida riittää. Tosikkomainen mieleni ei jaksa juuri nyt lompakkoa uhmata. Tämän lystin, puoluekantaan katsomatta, maksavat lopulta äänestäjät, myös pikku roposillaan harmaat mummot.

Ei ole synti, että lupaa liikaa. Ainakaan silloin, jos on varannut takataskuun vedenpitävän selityksen. Oma vika, jos olet sinisilmäinen ja uskot. Puoluekannasta riippumatta.

Aion kyllä käydä äänestämässä. Aikanaan. 

Villapaidan tuulettaminen onnistuu hyvin myös vaalien alla.
Kuva ei muuten liity aiheeseen.