Päivän hetket
lyhenevät,
Aamun valo on
verkkainen,
Horisontissa
hohtava,
Jänkhän toisella laidalla
Ujosti
rusottava.
Talven
ensimmäiset viikot
huipentuvat
siniseen kaamokseen.
Aurinko on puhdasta
valoa
Ei se vielä jaksa
Eikä vähien
tuntien aikaan ehdi
Taltuttaa
pakkasta.
Totiset
hongat seuraavat katseella
Kun noustaan
kinkamalle.
Jänkhällä
tuttu puu ojentaa lahjansa,
Valkoista lunta.
Lumi on
rakentanut peikoille pesää
Kattanut kodin
kuusen alle.
Lumi on
täynnä tassujen jälkiä,
Sauvojen alla
kirskahtelee, pakastaa.
Tuttu ystävä,
levolla porstuan sohvalla
Kaikille ystävällinen
tervehdys.
Kotimatkalla
on jo ilta,
Valojen
kimmellys rinteessä.
Porokämpän
luota löysimme joskus puolukoita
Ensilumi oven
edessä on rikkumaton.
Joka päivä
kasvaa jääkansi
Pieni puro
piiloutuu.
Kotimatka vie
läpi lumisen lakeuden.
Valot syttyvät valaisemaan
