sunnuntai 24. toukokuuta 2026

Sammatin nuorten koulutie?

Muuttokuormassa matkustivat myös Brigitte ja Kalle.


Olen äiti, isoäiti ja Lohjan yhteislyseon riemuylioppilas. 

Keskikoulun jälkeen siirryin hämäläiskauppalan yhteiskoulusta Lohjan Yhteislyseoon. Siirtymä kauppalasta kauppalaan otti lujille, aluksi. 


Vaikka muutos osui keskikoulun ja lukion väliin, koulupolun risteyskohtaan, se oli rankka kokemus. Sammattiin oli kiva muuttaa, mutta. 

 

Nyt seuraan, Sammattiin sitoutuneena, suunnitelmia, joissa sammattilaiset koululaiset ovat sivistystoimen heittopusseja, heille suunnitellaan samanlaisia siirtoja kuin itse – tosin ihan eri syistä – koin.  

 

En voi olla kirjoittamatta. 

 

 

Lohja, moderni hölmöläistarina?

 

Moni muistaa alakoulun ja kansansadut.  Hölmöläiset, jotka kantoivat säkillä valoa pirttiin. Hölmöläiset, jotka jatkoivat peittoa leikkaamalla sitä toisesta päästä ja ompelemalla leikatun palan toiseen päähän.  

 

Lohjan kaupungissa hölmöläistarinat kokevat renessanssin, uuden tulemisen.  Uusien hölmöläisjuttujen otsikko on Sivistystoiminnan palveluverkkosuunnitelma. 

 

Lohja 2009 toteutti kuntaliitoksen Sammatin kanssa. Seuraavina vuosina myös Karjalohjasta, Nummesta ja Pusulasta tuli osa Lohjan kaupunkia. Lohja sai hallintaansa perinteikkäitä kuntia, joilla kaikilla oli oma kulttuuri ja identiteetti.  

 

Miksi tämä kaupunki ei vieläkään tiedä, millaisista osista se koostuu? Eivätkö Lohjan päättäjät vieläkään ole huomanneet, miten ainutlatuisia alueita Lohjan ’uudet’ kunnat ovat? Lohjalaisten päättäjien komeat lausumat muuttuvat etäiseksi sanahelinäksi, kun suunnitelmia laaditaan. 

 

Onko Lohja aidosti lapsiystävällinen kaupunki? 

 

Lohjan Sivistystoiminnan palveluverkkosuunnitelma sisältää tavoitteita, jotka nollaavat kaiken sen työn, jota sammattilaiset ovat alueensa hyväksi tehneet. 

Lähipalveluita ja sivistyspalveluiden toimintamalleja ’kehitetään’. Fraasit sinkoilevat, tekstiä on luettava tarkasti, jotta todelliset tavoitteet näkyvät.

 

Sammattilaiset lapset ovat saaneet pätevää opetusta ala-asteen koulussa kodin lähellä. Yläkoulusta on siirrytty Lohjalle, missä on paitsi koulu, myös harrastusmahdollisuudet, kulttuuripalvelut ja terveydenhuollon palvelupisteet. 

 

Lohja on Sammatin alueen tärkein työssäkäyntialue, mikä vaikuttaa koulunuorison ja heidän perheidensä elämään. Lohjan ja Sammatin välillä on melko hyvin toimiva julkinen liikenne. 

 

Nyt lohjalaiset ovat häätämässä Sammatin yläkouluikäisiä Nummen yhtenäiskouluun.  Koulun tarjonta ei vedä vertoja Lohjan koulujen monipuolisille oppimismahdollisuuksille – nuorten mahdollisuudet suunnitella tulevaisuuttaan kapenevat. Ovet sulkeutuvat, vaikka niiden pitäisi olla kaikille avoinna. 

 

Lohjan yläkoulusta on ollut luontevaa siirtyä Lohjan lukioon tai ammattikoulutukseen. Nummen yhtenäiskoulu on koulutuksen kannalta umpikuja – sieltä on hakeuduttava muualle jatko-opintoihin. Koulun vaihtoja tulee enemmän, eivätkä ne kaikille ole helppoja. 

 

Nummen suuntaan ei Sammatista tällä hetkellä ole lainkaan toimivaa liikennettä. Nummella ei myöskään ole saatavissa tasokkaita terveydenhuollon palveluja. 

 

Onko Lohja todellakin lapsiystävällinen kaupunki?  Yläkouluikäiset ovat kriittisessä elämänvaiheessa: nyt luodaan pohjaa tulevaisuudelle, valmentaudutaan aikuisuuteen. Yläasteikäinen on monelta kannalta lapsi, mutta kohta aikuinen, lähdössä elämään, joka asettaa yhä suurempia vaatimuksia osaamiselle ja ammattitaidolle.  

Haluavatko Lohjan päättäjät todellakin estää lahjakkaiden nuorten etenemistä? 

 

Toiselle momentille siirretty kuluerä on edelleen kuluerä 

 

Kouluvalinnat ovat taloudellisia päätöksiä. Se, että Nummen yhtenäiskoulussa on suppeampi ainevalikoima, voi kostautua jatko-opinnoissa. Laskun maksaa aikanaan oppilas, se ei näy kaupungin taseessa. 

 

Koska liikenneyhteyksiä ei ole, ne on luotava. Koulutuksen säästöt nollautuvat nopeasti kuljetuskustannusten kasvaessa.  Vanhempien mahdollisuudet huolehtia lastensa terveydenhuollosta ja terveyspalveluista heikkenevät merkittävästi ja perheiden elinkustannukset kohoavat.  

 

Lohjan kaupungin sivistystoimi säästää näillä neronleimauksilla. Monet muut kulut nousevat ja lopputulos lienee negatiivinen, ainakaan säästöä ei saada. Kaupungin tase ei tällä toimenpiteellä korjaudu. 

 

Eikä ehkä tule uusia veronmaksajiakaan. Koulutuksen hinta voi muodostua lapsiperheille liian korkeaksi. 

 

Elias Lönnrot kuunteli sammattilaisia, kuunteleeko Lohja? 

 

Sammattilaiset saavat kiittää koulustaan, kirjastostaan ja monesta muusta alueen hyvästä palvelusta suurmiestään, Elias Lönnrotia, joka eläkevuosinaan omistautui kotiseutunsa asukkaiden elämänolojen kohentamiselle.  

 

Suurmies kuunteli sammattilaisia: Lohjan sivistystoiminnasta päättävät ovat kovakorvaisempia. 


 

Pojantytär on heppatyttö. 

 

perjantai 15. toukokuuta 2026

Kirjastotalolla on sammattilaisten ja Sammattiin sitoutuneiden vahva tuki


 Sammattilaiset puolustivat kirjastoaan

 

Sammatin kirjasto toimii vuonna 1867 valmistuneessa kansakoulurakennuksessa. 

Elias Lönnrot perusti kirjaston vuonna 1863, mutta aluksi kirjat olivat kanttori Petteri Wahlstedtin asunnossa. Myöhemmin kirjasto siirrettiin kansakoululle. 

 

Kuntakokous päätti 1866 rakentaa koulutalon, jonka mitat olivat pituus 21 ja leveys 14 kyynärää. Talot toimittivat hirret ja pystyttivät ulkonurkat. Työ jaettiin tarkkaan sammattilaisten kylien ja talojen kesken. Sisätilojen ja kuistin rakentamisesta antoi parhaan tarjouksen K. K. Sylvander. Koulu valmistui 1867. 



Talo täynnä historiaa 

 

Koulutalo on tärkeä rakennus, joka pian osoitti tarpeellisuutensa, vuonna 1873 valmistui laajennus.  Lapset saivat oppia, kunnanisät pitivät kokouksiaan, laajennusosassa oli asunto opettajalle. 

 

Kun Sammatin kirkkoa 1879 korjattiin, jumalanpalvelukset pidettiin koulun tiloissa. Vuonna 1883, kun Elias Lönnrotin lahjoittama alttaritaulu tuotiin Sammatin kirkkoon, suurmies oli isäntien kanssa kirkossa seuraamassa taideteoksen sijoittamista paikalleen. Tapahtuman jälkeen vietettiin juhlatilaisuus koululla, myös Elias Lönnrot osallistui siihen. 

 

Uusi kansakoulu valmistui Kiikalantien varteen vuonna 1955 ja vanhasta Lönnrotin koulusta luovuttiin vähitellen. Koulutalosta tuli kirjasto, toimiva tila kylän keskustassa.  

Vanha koulutalo on ollut monen sammattilaisen päättäjän opinahjo, taloon liittyy paljon historiaa. 


Sammatin kirjaston alkusolu, Lönnrotin lahjoittamat kirjat, on talletettu kirjaston Lönnrot-saliin, muistokirjaston kaappiin. Hienosti luetteloitu ja talletettu kokoelma. 



Elias aloitti, me jatkamme! 

 

Sammatin kirjasto on tärkeä kohtauspaikka sammattilaisille.  Kirjoja lainoina ja kaukolainoina, päivälehtiä, aikakauslehtiä, tietokone, jolla voi hoitaa omia asioitaan, kopiokone... palveluja kaiken ikäisille. 

 

Kirjaston Lönnrot-sali on tunnelmallinen, kodikas kokoontumistila. Siellä tapaavat Marttojen neulepiiriläiset, lautapelien harrastajat, yhdistysten hallitukset ja muut. Lönnrot-sali toimii Lönnrotin hengessä, maksuttomasti, kaikille avoimena. 

 

Sammatin vapaa-ajan asukkaille kirjaston palvelut ovat tärkeät. Vanha koulutalo on osa kirkonkylän idylliä, aito nähtävyys ja osoitus alueen elinvoimaisuudesta. 



Kirjasto ei ole säästökohde! 

 

Lohjan kulttuurilautakunta on julkaissut suunnitelman Sammatin koulun ja kirjaston käytöstä. Siinä ehdotetaan, että kirjasto siirtyisi koulun tiloihin ja historiallisen koulurakennuksen käyttötarkoitus voisi muuttua. Mitään päätöksiä ei vielä ole tehty.  

 

Miten kirjaston siirto koulun tiloihin onnistuisi?  Löytyykö sieltä yhtä hyvät tilat ja mahdollisuudet toimia kuin nykyisessä tilassa?  Lainaajien voi olla vaikeampi löytää perille ja silloin lainausten määrä vähenisi. Sammatti menettäisi yhden elinvoimatekijöistään.  

 

Sammattilaiset kokoontuivat lauantaina 9.5. kirjaston pihalle ja kirjaston tiloihin osoittamaan mieltään kirjaston puolesta. Paikalla oli yli sata mielenosoittajaa, kaikista väestöryhmistä. Sammatin asukkaita, vapaa-ajan asukkaita, ikäihmisiä, nuoria perheitä lapsineen – koko Sammatti oli hyvin edustettuna. 

 

Mielenosoittajien plakaateissa korostui sammattilaisten huoli kirjaston tulevaisuudesta.  Arvokkaat muistot Elias Lönnrotin elämäntyöstä menetetään, jos koulu- ja kirjastorakennuksesta on luovuttava. Historiallinen koulu- ja kirjastorakennus toimii hyvin, sitä on jatkuvasti kohennettu – viimeksi korjattiin kattoa ja rakennettiin esteettömät kulkuväylät oville. 

 

Kirjaston puolustajat tiivistivät viestinsä ytimekkäästi: 

NÄPIT IRTI SAMMATIN KIRJASTOSTA! 




keskiviikko 6. toukokuuta 2026

Sammatin kirjasto, tärkeä koko kansalle!


Elias Lönnrotin kuolema maaliskuussa 1884  sai aikaan valtavan uutisvyöryn suomalaisessa lehdistössä. 
August Ahlqvist kirjoitti tuoreeltaan suurmiehen elämäkerran. 
Hän toivoi, että sitä laajennettaisiin myöhemmin. 

 
 

Sammatin kirjaston tulevaisuus on turvattava! 

 

 

Lohjan kulttuurilautakunta on julkaissut suunnitelman Sammatin kirjaston ja Lönnrot-salin uudesta käyttötavasta.  Perinteikäs, 150 vuotta vanha rakennus muutetaan nuorisotilaksi. Ehdotusta ei vielä ole hyväksytty, mutta tilanne on kriittinen. 

 

Missä on kulttuurilautakunnan kulttuuritahto ja -ymmärrys? 

Eikö Sammatin kirjaston merkitystä ja sen perustajan, Elias Lönnrotin (1802-1884) uraa uurtavaa ajatusta tunnisteta? 

 

Sammatin kirjastoa koskee ankara uhkakuva: jos kirjaston käyttötarkoitus muuttuu, kuinka käy historiallisen rakennuksen? 

 

Sammatilla on ainutlaatuinen kirjallinen perinne ja sen perinteen alkusolu on talletettu kirjaston Lönnrot-saliin, muistokirjaston kaappiin. Hienosti luetteloitu ja talletettu kokoelma. 

 

Kirjasto on kannustava esimerkki ja aarre kaikille kirjoittajille. 

Sammatista ovat kirjoittaneet ja Sammatissa ovat työskennelleet: Zachris Topelius, Hilja Haahti, Haavion dynastia, Aale Tynni, Kustaa Adolf Lietsalo ent. Lietz’en, Reino Silvanto, Tapio Hiisivaara, Eeva Joenpelto, Inkeri Kilpinen, Irma Särmäharju, Jaakko Saari, Simo Hannula, Mauri Sariola, Ilpo Tiihonen, Pekka Kainulainen, Tiina Martikainen, Risto Piekka, Laura Lähteenmäki, Emmi Itäranta sekä kaikki Eevan talon kirjailijat. 


Sammattilaisia ja Sammattiin sekä Sammatin suurmieheen vahvasti sitoutuneita. 

 

Oheinen luettelo on nopeasti koottu, se ei ole läheskään täydellinen eikä kronologinen, sitä on kaikkien lupa täydentää.  Tällaisenakin se haluaa osoittaa, että Sammatti on ollut ja on edelleen kirjoittajien ja kirjailijoiden kotipaikka. 

 

Maineikkaiden tekijöiden esimerkki antaa uusille kirjoittajille uskallusta tarttua kynään ja julkaista omia ajatuksiaan. Kirjailijaluettelo kertoo siitä, miten monisärmäinen ja monialainen Sammatin kirjoittajien tuotanto on. On kirjoitettu kulttuurista, historiasta, taiteesta. On viihdytetty, annettu virkkeitä, luotu tunteita, uskoa tulevaisuuteen ja rakkautta kotiseutuun.  

 

Maailmalla on maineikkaita taiteilijayhteisöjä, Saksan Worpswede, Tanskan Skagen ja tietysti Tuusulan Rantatie, muutamia mainitakseni. Sammatti voisi vielä vahvemmin olla sanataiteen keskus. Hyvä ja inspiroiva kirjasto on tärkeä koko alueelle! 

 

Lauantaina 9.5. klo 12 järjestetään mielenilmaus Sammatin kirjaston pihalla! 

 

Pidetään kulttuurin puolta! 

 

Ja vielä: 

Saamme varmasti yhdessä aikaan hyvän, kronologisen ja lähdetiedoilla täydennetyn kirjailijaluettelon kaikkien sammattilaisten ja Sammattiin sitoutuneiden lukijoiden iloksi. Kun kirjasto on pelastettu, tehdään kunnollinen listaus Sammatin kirjailijoista! 





Kirjaston perinteet

ja KULTTUURI! 

 

SANANKÄYTÖN 

voima ja vimma! 

 

Jotta tietäisimme:

KIRJASTO!

 

LUE!  TUTKI!  OPI!

ELÄMÄ HALTUUN!

 

Tieto on täällä,

AAKKOSISSA!  

 

Koko elämän 

KIRJASTO!

 

LUKEMISEN 

ilo ja onni! 

 

ELIAS aloitti,

me jatkamme!

 

TIEDÄ JA OSAA: 

Kirjasto auttaa! 

 

SAMMATIN 

tieto ja taito

KIRJASTOSSA! 

 

ELIAS loi perinteen

me vaalimme sitä!